Repolan praasniekasta
Repolan praasniekasta Sanalla praasniekka (tai purasniekka) ymmärretään hieman eri asioita eri paikoissa. Suomalainen ortodoksi ymmärtää sillä tarkoitettavan tietyn pyhäkön vuosittaista juhlapäivää, joka on sen pyhän ihmisen tai tapahtuman vuosittainen muistopäivä, esimerkiksi pyhän Nikolauksen päivä tai Kristuksen taivaaseenastumisen (Helatorstai) päivä. San praasniekka tulee kirkkoslaavinkielisestä sanasta prazdnik. Sillä tarkoitetaan sellaista päivää, jolloin jumalanpalveluksen kaava noudattaa arkipäivästä poikkeavaa, juhlallisempaa kaavaa. Tällöin se merkitsee mitä tahansa kirkollista juhlaa ja myöskin viikottain sunnuntaipäivää. Nykyvenäjän sana prazdnik tarkoittaa mitä tahansa juhlaa, myös maallista tai ihmisen henkilökohtaiseen elämään liittyvää juhlaa. Tämä selitys lienee paikallaan ymmärtääksemme sanan merkityksen eri tilanteissa. Kirjoituksen otsake kuitenkin viittaa Repolan kunnan Repolan kylän kirkon vuosijuhlaan.
Jokainen ortodoksinen kirkko tai tsasouna (rukoushuone) on omistettu jollekin henkilölle tai tapahtumalle. Kun kirkkorakennus vihitään käyttöönsä, saa se myös oman nimensä. Tämä rukouksellinen muistoaiheen valitsee joko seurakunta, lahjoittaja tai muu vaikuttavat taho. Pyhäkön vihkivällä piispalla on mahdollisuus myös vaikuttaa tähän asiaan. Ortodoksisessa perinteessä kirkkoa ei kutsuta vain jonkin paikkakunnan nimen mukaisesti, vaan sitä kutsutaan samanaikaisesti pyhäkön kirkollisen muiston mukaisesti. Varsinkin paikkakunnilla, missä on useita ortodoksisia pyhäköitä, pystytään näin erottamaan pyhäköt toisistaan. Perinteen mukaisesti emme puhu Repolan kirkosta vaan Repolan Jumalansynnyttäjän, Neitsyt Marian syntymän muistolle omistetusta pyhäköstä.
Neitsyt Marian syntymän muistoa ortodoksinen kirkko viettää syyskuun kahdeksantena (8.9.) päivänä Repolan kohdalla on vielä muistettava se asia, että alueella noudatetaan kirkollisessa käytössä edelleen vanhaa juliaanista ajanlaskua, joka on 13 vuorokautta jäljessä uudesta, gregoriaanisesta kalenterista. Uuden ajanlaskun mukaisesti tätä juhlaa vietetään siis 21. syyskuuta. Jos luemme vanhoja kirjoituksia, jotka on painettu Venäjän puolella, on lisäksi muistettava, että em. juliaaninen kalenteri oli käytössä siellä aina vallankumukseen asti ja kaikki päivämäärät on ilmaistu vanhan ajanlaskun mukaisina. Vielä on muistettava se asia, että 1800-luvulla ero vanhan ja uuden ajanlaskun välillä oli 12 vuorokautta eli Marian syntymän juhlaa vietettiin Repolassa uuden ajanlaskun mukaisesti 20. syyskuuta. Vuosi 2000 ei kuitenkaan tule aiheuttamaan eron kasvamista, vasta vuosi 2100 kasvattaa eroa yhdellä vuorokaudella.
Repolan kunta muodosti 1800-luvulla yhden seurakunnan. 1900-luvun alussa kunnan alueella oli jo viisi eri seurakuntaa, jotka yhdistettiin vuonna 1918 jälleen yhdeksi seurakunnaksi. Alueella on näin ollen ollut lukuisia kirkkoja ja tsasounia, yhteensä toistakymmentä. Niidenkin kirkolliset nimet ovat säilyneet tiedossa, mutta eivät kuulu tämän artikkelin piiriin. Alueella vallitsi erittäin suuri yhteenkuuluvaisuuden tunne. Kun jokin kylä vietti pyhäkkönsä vuosijuhlaa, matkustettiin sinne muista alueen kylistä. Jokainen vieras otettiin vastaan, majoitettiin ja ruokittiin. Yleensä majoituttiin omien sukulaisten luona. Se oli varsin helppoa, sillä kaikki repolalaiset tuntuvat olevan sukua toisilleen. Vieraan ei kuitenkaan tarvinnut pelätä jäävänsä ilman kattoa, karjalainen vieraanvaraisuus majoitti (ja majoittaa edelleen) hänet johonkin sopukkaan. Praasniekkojen keskus oli kirkko ja sen jumalanpalvelukset. Lisäksi niihin kuului maallisempaakin ohjelmaa, useasti tanssitkin. Praasniekat tarjosivat nuorisolle mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja etsimään itselleen tulevaa aviosiippaa.
Neitsyt Marian syntymää ei mainita Raamatussa. Vanhat hengelliset kirjoitukset, ns. apokryfiset evankeliumit kuitenkin tuntevat kertomuksen Marian syntymästä. Marian vanhemmat olivat vanhurskaat Joakim ja Anna, jotka vanhalla iällään saivat ainokaisen lapsensa, Marian. Jo ensimmäisen vuosituhannen aikana Kirkko (jakamaton Kirkko) otti käyttöönsä tämän juhlan halutessaan korostaa sitä, että Kristus syntyi tavallisesta ihmisestä.
Marian syntymän juhla on uuden kirkkovuoden (se alkaa aina 1.9.) ensimmäinen juhla. Karjalassa tällä juhlalla oli (muista vanha ajanlasku!) myös sadonkorjuun loppumisen merkitys. Kesän kiireet olivat takanapäin, edessä olisi vähän ”helpompi” ajanjakso. Tämä kirkollinen juhla oli näin jaksottamassa karjalaisen ihmisen elämää vuoden kiertokulussa.
isä Stefan Holm
Päivitetty 2.10.1999. Ilpo Kantonen, ilpo@iki.fi