Vaarin kanssa Repolassa
Vaarin kanssa Repolassa Kun minulle tarjoutui tilaisuus lähteä vaarini ja Repola-seuran mukana Repolaan, epäröin pitkään. Olin kuullut epämääräisiä huhuja Venäjän tullista ja elinoloista Venäjällä. Lopulta päätin kuitenkin lähteä. Olisihan sekin varmasti jonkinlainen kokemus.
Lauantaiaamuna lähdimme vaarini Erkki Maurasen kanssa ajamaan kohti Nurmesta, jossa olisimme yötä. Matka oli pitkä ja lähes koko alkumatkan nukuin. Auto oli täydessä lastissa eikä meillä ollut kiire, joten matkaan meni lähes koko päivä. Lopulta olimme Nurmeksessa noin kello 18 illalla. Saunassakäynti piristi ensialkuun. Seuraavana aamuna oli lähtö Kuhmoon. Herätys oli hyvin aikainen, noin kello 6.30 piti olla jo autossa. Nukuin taas lähes koko matkan Nurmeksesta Kuhmoon.
Kokoontuminen oli Kuhmon Shellillä. Lähes kaikki jo tunsivat toisensa ja tunnelma oli korkealla, kun ihmiset tapasivat toisensa taas pitkästä aikaa. Kuhmossa yritettiin myös korjata linja-auton television liian löysää kiinnitystä, tosin siinä mainittavammin onnistumatta. Kun viimeisetkin oli saatu kyytiin, aloitettiin matka Vartiuksen raja-asemalle.
Kuhmosta Vartiukseen oli noin 100 kilometriä ja matkaan meni tunti. Rajanylitys Venäjällä oli aina oma pieni seikkailunsa. Venäjän tulli saattaa seisottaa autoa todella pitkään tai olla päästämättä rajan yli ennenkuin puuttuvat dokumentit (dollarit) löytyvät. Meidän kohdallamme tuollaisia ongelmia ei ollut. Suomen tullista päästiin passintarkastuksen jälkeen suoraan jatkamaan matkaa. Tulliselvityslomakkeet täytettyämme myös Venäjän tulli päästi meidät suosiolla läpi. Rajanylitykseen meni aikaa hiukan yli puoli tuntia.
Ensivaikutelma Venäjästä oli ainakin minulle kuhmuinen. Viivasuora tie oli yhtä kapea kuin suomalaiset pikkutiet. Kartan mukaan se oli kuitenkin moottoritie..? Pastori Stefan Holm kertoi menomatkalla Repolan historian tiivistetysti ja todella elävästi. Menomatkalla emme jääneet Kostamukseen, vaan jatkoimme kohti Repolaa.
Tätä ”moottoritietä” ajettuamme käännyimme Lietmajärvelle vievälle tielle. Aurinko paistoi ja bussi eteni noin 40 km/h ja lämpötila nousi kaiken aikaa. Tie Repolaan oli pölyinen ja huonossa kunnossa. Matka tuntui kestävän ikuisuuden. Lämpötila bussissa lähenteli 40 astetta ja pölyä oli joka paikassa. Kun vihdoin saavuimme Repolaan, kaikki olivat hyvin väsyneitä. Vastaanotto oli kuitenkin niin lämmin ja ystävällinen, että kaikkien mielestä pitkä matka oli kannattanut.
Meidät majoitettiin perheisiin. Minä ja vaarini pääsimme Diman ja Valjan kotiin Lieksanjärven rantaan. Repolassa ei ole olemassa minkäänlaista asemakaavaa. Talot on rakennettu ja laajennettu tarpeiden mukaan. Tämä aiheuttaa tiettyjä ongelmia rakentamisessa. Hyvä esimerkki ovat sähköasennukset, jotka ovat varmasti kaikkia Suomessa vaadittavia määräyksiä. Hyvin näytti kuitenkin homma toimivan. Meidät majoitettiin talon vierashuoneeseen. Majoituksessa ei ollut minkäänlaista valittamista. Ruokaa oli melkein liikaakin. Ruoka oli pääasiassa valmistettu omista raaka-aineista, koska elintarvikkeet maksavat kaupoissa lähes saman kuin Suomessa.
Repolassa pidettiin ortodoksinen liturgia. Järjestämisessä oli teknisiä ongelmia sateen vuoksi, mutta sopiva paikka löydettiin lopuksi kulttuuritalosta. Ortodoksinen palvelus on asiaan tottumalle vaikeaa, koska seisominenkin vaatii oman tekniikkansa. Jumalanpalvelus huipentui vedenpyhitykseen, jossa läsnäolijat vihmottiin pyhitetyllä vedellä. Jumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin yhteiselle hyväntekeväisyysaterialle koululle. Aterian tuotto käytetään Repolan kouluolojen parantamiseksi. Viime vuoden aterian tuotolla koululle oli hankittu suuri jääkaappi.
Lähtöpäivänä kaikilla oli hyvin haikea mieli. Monet vannoivat tulevansa ensi kesänäkin. Koska bussissa ei ollut paluumatkalla niin paljon tavaraa kuin menomatkalla, matka joutui nopeammin varsinkin kun ilma oli selvästi viileämpää. Venäjän tullin kanssa ei ollut tulomatkallakaan ongelmia. Kaikki kävi hyvin nopeasti. Illansuussa olimme takaisin Kuhmon Shellillä. Olen hyvin tyytyväinen matkaani. Jos mahdollista tulen toistekin.
Tuomas Saloniemi
Päivitetty 2.10.1999. Ilpo Kantonen, ilpo@iki.fi