Mielenkiintoinen, yksityiskohtainen kuvaus Bobi eli Hans Håkon Sivénin kohtaloista ja elämästä, joka päättyi Repolan nimismiehenä 12.1.1921. Repolan ja Porajärven luovuttaminen Tarton rauhansopimuksen mukaan Neuvosto-Venäjälle oli Suomen osalta karjalaisten pettämistä. Tämän "häpeärauhan" nuori ylioppilas sovitti ampumalla luodin sydämeensä Repolan kunnantalossa.

Kirja sisältää runsaasti repolalaista henkilö- ja kylähistoriaa. Runsas kuvitus elävöittää Niinistön kirjoittaman elämäkerran taustoja ja ymmärtämystä. Monen repolalaisen suvun elämänvaiheet kietoutuvat nimismies Sivénin kohtaloon. Jälkipolvien sopii vain ihmetellä kuinka kaikki tämä on päässyt tapahtumaan. "Karjalan kansa ei ole sotaista", kirjoitti Bobi äidilleen 22.3.1920.

SKS, Helsinki 2000, ISBN 951-746-213-1, Bibliotheca historiaca 60.

Väitöskirja Neuvosto-karjalan vaiheista 1920-39,402 sivua

Ensimmäinen venäläiseen arkistoaineistoon perustuva Neuvosto-Karjalan kehitystä käsittelevä teos. Suomalaiset punapakolaiset yrittivät Edvard Gyllingin johdolla luoda karjalaisen kommunistiseen autonomiaan perustuvan valtion, mutta joutuivat itse Stalinin etnisen puhdistuksen uhreiksi.

Teos sisältää myös Repolaan liittyvää historiaa ja repolalaisten kohtaloita rajaseudun puhdistuksista, joista eivät kaikki sukulaisemmekaan selvinneet hengissä.

Erkki Mauranen

Erkki Kansanaho: Bobi Sivén, Karjalan sankarinuorukainen,

ISBN 952-90-4515-8, Pieksämäki 1993, Kirjapaino Raamattutalo.

Kirja kertoo Bobi Sivénin elämästä. Kirja alkaa Bobi Sivénin kuluajoista ja nuoruusvuosista antaen lukijalle hänen toimintansa taustan. Pääpaino on hänen toiminnassaan Repolan nimismiehenä taustatietoineen. Kirjan lopussa on runsas lähdeviitteiden luettelo tutkimuskäyttöä ajatellen.

toimituksen lisäys