KIRJAT

Juri Kilin: Suurvallan rajamaa:
Neuvosto- Karjala Neuvostovaltion
politiikassa 1920- 1941
291 sivua lähdeviitteineen, Neuvosto-
Karjalan liitekartta vuosina 1935- 1938
ISBN 952- 9888- 19-X
ISSN 0356- 8199
Gummerus, Jyväskylä 2001

Juri Kilin on yksi Aunuksen- Repola historiakirjan kirjoittajista. Hän kirjoitti historiaan osuutensa Repolan ja repolalaisten kohtaloista talvi- ja jatkosodan melskeissä.

Kilin väitteli tohtoriksi Moskovassa 2000 ja Suurvallan rajamaa on hänen väitöskirjansa, joka ilmestyi suomenkielisenä laitoksena viime vuonna Pohjois-Suomen Historiallisen Yhdistyksen toimesta.

Kirjoittajan mielestä Karjalan kysymys on aina ollut Neuvostoliitolle strateginen. Muurmannin rautatien turvallisuus ja vapaa pääsy maailman merille on ollut valtion tärkeä elinehto. Toisaalta Karjala on ollut puna-armeijan hyökkäys ja tukialue vuosien 1918- 1919 tapahtumien jälkeen. Bolshevikkien pelko Repola-Porajärvi alueen irrottamiseksi Neuvosto-Venäjästä koettiin suurena uhkana.

Karjalaisten kansallisliike ja autonomiavaatimukset määräsivät bolshevikkien politiikan suunnan Karjalassa 1918- 1920. Autonomisen Karjalan työkansan kommuunin perustaminen vakautti sisäpoliittisen tilanteen. Kommuunista tuli varsin hatara yhteisö, Moskova ei antanut sille taloudellisia mahdollisuuksia, kommuuni oli elinkelvoton Edvard Gyllingin ponnisteluista huolimatta.

Gylling halusi Karjalasta sillanpääaseman Suomea vastaan, josta vallankumousta vietäisiin Suomeen ja muihin Pohjoismaihin.

Neuvostoliiton mielestä oikeistoradikalismin nousukausi Suomessa 1930-luvulla aiheutti Karjalan osalta uudelleen arviointia. Karjala määriteltiin kuuluvaksi ns. uhanalaiseen vyöhykkeeseen. Teollistamisrahoja supistettiin sotilaallisten investointien kustannuksella. Karjalan talous oli kuralla.

Kasvaneen sodanvaaran vuoksi Karjalassa aloitettiin etninen puhdistus. Punasuomalaiset erotettiin viroistaan, teloitettiin tai siirrettiin vankileireille. Saman kohtalon kokivat syntyperäiset suomalaiset ja rajaseudun karjalaiset. Karjalan liikenneyhteydet itä-länsisuunnassa olivat jääneet rakentamatta. Puna-armeijan päämäärä, marssi Suomen halki Ouluun ja Suomen miehittäminen, ei toteutunut.

Teoksen kirjoittaja on Karjalan Soimivaarassa syntynyt. Äiti ukrainalainen, isä Uralin Permistä. Kilin valmistui historian ja englannin kielen opettajaksi 1983, lisensiaatiksi 1991 ja tohtoriksi 2000. Hän työskentelee nykyisin Petroskoin yliopiston professorina.

Kilin on kirjoittanut kymmenittäin tieteellisiä julkaisuja Venäjällä, Suomessa ja Islannissa. "Talvisodan pikkujättiläinen" kertoo Karjalan vaiheista 1920-41 sekä talvisodasta.

Kirjan voi tilata Pohjois-Suomen Historiayhdistys ry, Kari Alenius email:

kari.alenius@oulu.fi. Hinta noin 26,60 euroa.

Suosittelen ! Erkki Mauranen