Masa Kiriläntytär Pikarisen ja Emil Nevalaisen nuorin tytär Aleksandra (Shura-Sanni) Emiljevna Afanasjeva on kuollut. Pitkäaikainen vaikea sairaus uuvutti kovia kokeneen karjalaisnaisen. Isä Emppu vangittiin ja kyydittiin Siperiaan, josta hän palasi yövartijaksi Segesaan. Vaarallinen ammatti johti hänet väkivaltaiseen kuolemaan 1950. Äiti Maria kierteli evakkotaivaltaan ympäri Karjalaa Repolan Rukajärven ja Belomorskin välillä sodan aikana kotiarestiin eristettynä.
Shura palasi takaisin Repolaan 1940. Uusi evakkomatka Belomorskissa kesti viisi vuotta. Koulunkäynti päättyi ja Repolaan palattiin jälleen 1944. 16 -vuotiaalle tytölle tuli komennus kesäksi kolhoosiin maataloustöihin ja talveksi metsätöihin. Avioliitto solmittiin 1951 Afanasief Akindin kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta, Vladimir, Sergei ja Natasha. Asuttiin Lusmassa, jossa Shura toimi myyjänä valtion kaupassa. Perhe hajosi avioeroon ja Shura siirtyi Tuuloksen metsäkombinaatin varastonhoitajaksi ja edelleen samaan tehtävään Repolan metsäkombinaattiin. Reuman runtelema sinnikäs karjalaisnainen pääsi eläkkeelle 1986. Ensi heinäkuussa olisi tullut Shuralle 75 vuotta täyteen.
Shuran pitkäaikainen elämänkumppani Viktor Tsivel menehtyi hieman ennen Shuraa 64 -vuotiaana leikkauksen aiheuttamaan komplikaatioon.
6.6.1925 - 6.2.2003
Rudolf Toivonen nukkui pois pitkän sairastamisen jälkeen 6.2.2003. Hän syntyi 6.6.1925 Michiganissa USA:ssa nelihenkisen perheen nuorimpana lapsena. Perheen äiti kuoli hyvin nuorena. Isä Viljami päätti lähteä Venäjälle v. 1933. Kaksi poikaansa isä jätti isovanhempien hoiviin USA:aan, mutta otti matkalle mukaansa poikansa Rudolfin ja tyttärensä Lucin.
Rudolf päätti koulunsa Petroskoissa. Myöhemmin hän toimi sähkömiehenä, kaivoksessa ja viimeiseksi rakennuksilla vastaavana työnjohtajana.
Rudolf toivonen avioitui 1951. Heille syntyi viisi poikaa. Rudolf oli luonnon ystävä; hän metsästi, kalasti sekä keräsi marjoja sieniä. sokeuduttuaan hän teki erilaisia tuohitöitä, joista Repola-seuran jäsenetkin ovat saaneet matkamuistoja. Rudolfin hyvä kielitaito oli suurena apuna Repolan matkalaisille. Hän toimi tulkkina venäjän, suomen ja englannin kielillä.
Viimeiset vuodet Rudolf oli hyvin sairas eikä jaksanut osallistua Repola-seuran rientoihin, mutta oli aina ajatuksissa mukana.
Rudolfin muistolle